perjantai 18. lokakuuta 2013

Hiidenkirnut!

Lupasin kirjottaa mein ruskaretkestä Hiidenkirnuille. Jos joku ei  oo käyny niitä tiirailemassa, suosittelen lämpimästi. Niiden kolosten lisäks, siellä on todella hienot maisemat, ja takasin parkkipaikalle pääsee kivaa maisema polkua pitkin.
Me käytiin syömässä eväitä maisemareitin varrella, oli ihanat näkymät<3


Hiidenkirnut on Askolassa, Korttian kylässä. Kallioilta on ihanat näkymät Porvoonjoki laaksoon. Tuolla alueella on yli 20 kirnuu ja se on maailmalaajusesti harvinainen. Suurin Hiidenkirnu on 4,2 metriä levee ja 10.3 metriä syvä "Jättiläisen kuhnepytty" eli hiiden kylpyastia :) Koko maailmassa on vaan muutama jotka on isompia kun tää jättiläisen pytty. Siellä "portilla" on sellanen kippo, mihin maksetaan pääsymaksu; 4€ perhe tai 2€ aikuinen/1€ lapsi tai vaihtoehtosesti 10€ ryhmä. Kaikki tuotto menee alueen hoitoon ja kunnossapitoon :)


Olikohan tää nyt Hiisi kuka vahti kirnualuetta ;D

Hiidenkirnut on saanu nimiään luonnon mytologiasta ( vuorenhaltija, hiisi, menninkäisen pesä), tutkija rohvessoreitten mukaan ( Okko, Asai ). jotkut taas on sen muotosia, että ne on nimetty sen mukaan ( nojatuli, kukkaro, riisipata, kattila ), jonkun kirjailian mukaan ( koskenlaskija, tulipunakukka ) ym. 

  Polkua dallaillessa pääsee kytistämään kaikki kirnut :)

Menninkäisen Pesä :)


Hiidenkirnut on syntyny joskus 10 000 vuotta sitte, kun virtaava vesi on pyörittäny soraa ja kiviä kalliopohjaan, kovertaen patamaisen ontelon. Sulaneet vesivirrat laitto uoman pohjalla olevat kivet pyörimään ja siitä tuli ajansaatoissa hiidenkirnu :)

 Jäävaurio 

Kolmoset

Siellä oli kivikin vielä tallella :)

Kukkaro eli onnenkirnu. Tänne sai heitellä kolikoita ja toivoo hyvää onnea. Kolikot menee alueen huoltoon :)

Mini ihminen ja Nipa, mein Dempan isi :)

Jättiläisen kuhnepytty!

Pytyssä!


Alhaalla oli tollanen "levähdys" paikka jos rappusten kiipeminen sattuis ottaa vaikka kunnon päälle :D Me pidettiin siinä pieni kessu et kuvaus tauko.

Nana, meijän Demon karvakorvan äippä <3

Nipa, meijän Demon karvakorvan isi<3

Yritin saada avioparista yhteiskuvaa, mut he tais mököttää :D

Mini leidi ja halihauva :)

vähän sirkustelua!

Soon vähänkö sydän se Vakka!


ihania vänkyräpuita :>


Parivaljakko odottaa evästä!


evästystä<3

Nana<3

Nipa karvapallo<3

Äiti<3




 Nyt se syötiin! :D


Retki on ihana ja sääkin suosi. Ei ollu hirveen kylmäkään kun oli varustautunu monella vaatekerroksella :D mitenköhän sitä pärjää talvella 25 asteen pakkasessa, kun nyt on jo toppaavaatteet päällä? x)
Kaikki ketkä ei oo käyny, suosittelen! Talvella siellä ei oo niin paljon nähtävää, kun kirnut lumen peitossa ja muutenkin sairaan liukasta siellä kallioilla. Keväällä kirnuissa voi olla vielä toukokuuhun asti jäätynyttä vettä :O


torstai 17. lokakuuta 2013

Syksy. Se kaunis paskiainen!

Syksyssä on yks hyvä puoli; Sillon on luonnossa kauniin väristä ja talvi on lähempänä, mikä tarkottaa sitä, että kohta on joulu ohi, ja voi alkaa odottaa kesää ja lämmintä. Vihaan kylmää, märkää ja pimeetä, kesä on mua varten :)
Kaverin kanssa mietittiin, missä olis sellanen paikka jossa näkyy syksyn ihanat värit.. ai niin, ja mihin voi viedä stagen! Koska kaiken muun ohella tykkään valokuvata, päätettiin päivän varo ajalla lähteä Rautatiemuseolle. Kylmä oli kun siperiassa, hirvee tuuli, tolppa oli kylmä kun yksinäinen katkera nainen! Silti oltiin tehokkaita, tai siis minä enempi kameran linssin takana, koska mun kuvattava on niin kuvankaunis, eikä tästä tytöstä saa kun hyviä kuvia <3

Yllättävän hyvin lähti spagetit taipumaan, vaikka alkulämppä oli vähän.. no, se oli vähän!







Tässä on muutama kuva vielä, sieltä kameran toiselta puolen, kuvan kauniista leidistä! :)








Seuraavana päivänä oltiin taas pöllöilemässä salilla.. voi kiesus sitä naurun määrää! Toivottavasti pitää paikkansa, että nauru pidentää ikää, elän varmaan tuhat vuotiaaks! :D

 




 
Näissä lipuissa oli pieniä alkuvaikeuksia saada kädet mahtumaan samaan tolppaan :D
 
 
 Mutta naurut sikseen! otettiin vielä muutamat "vakavammat" kuvat :D

Tän balleriinan tulevaisuuden haave on saada takajalkakin suoraks. Luulis olevan helpompi kun toi koukussa oleva, muttei oo.. kummallista?


LovePolePoleLove <3




 Vielä olis matkaa.. plaah!



Ruma kun perkele ja maha määrää, mutta viimein mä hiffasin sen; selkä ja haara = kukistettu janeiro!

 osaan myös nyrkkeillä! :D

Sitten vielä eiliseltä tunnilta ikuistettuna tää yhden käden kässäri. Vihdoin siinä on löytyny tasapaino ja on ehottomasti yks feivöriteistä! :)




..Eilen tehtiin äitin ja mini ihmisen kanssa ruska retki Hiidenkirnuille. Mahtavia maisemia <3 Siitä lisää kuvien kera myöhemmin..